Jos kaikki helsinkiläiset eläisivät kuten ekotukihenkilöt, päättäjien kannattaisi keskittyä vähentämään lämmityksen päästöjä
Ilmasto-osallisuuden ja johtamisen yhdistävää toimintamallia Helsingin kaupungille suunnitellut Avanto insight toteutti ekotukiverkoston kanssa joulukuussa uuden “käyttäytymistieteellisen laskentamenetelmän” kokeen. Menetelmä sopii mille tahansa kunnalle, mutta nyt vastauksia peilattiin Helsingin kaupungin päästövähennystavoitteisiin. Ekotukihenkilöiltä kysyttiin, mitä elämäntapamuutoksia he ovat kuluvan vuoden aikana tehneet tai voisivat vielä sitoutua tekemään. Valmiiksi vastausvaihtoehdoiksi esitettiin Sitran 100 fiksua arjen tekoa -aineiston vinkit. Esimerkiksi lämmitykseen, sähkönkulutukseen ja liikkumiseen liittyvät vinkit ovat hyvin konkreettisia tekoja, kuten omasta autosta luopuminen tai kodin lämpötilan laskeminen asteella.
Vastineeksi vastauksesta luvattiin laskea, kuinka pitkälti Helsingin kaupungin päästövähennystavoitteet toteutuisivat, jos kaikki helsinkiläiset valitsisivat elämäntapansa kuten ekotukihenkilöt. Laskentamenetelmä perustuu oletukseen, jonka mukaan päättäjien vastuulle jää se osuus päästövähennyksistä, mikä ei todennäköisesti toteudu kaupunkilaisten käyttäytymisen muutoksenkaan jälkeen. 131 vastauken perusteella lasketut tulokset näkyvät kuvassa.
Tuloksia tarkasteltaessa on tärkeä huomata, että koeasetelma keskeneräisyydestä johtuen luvuista ei kannata tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä todellisuuden suhteen.
Ensimmäisen kokeen tuloksia voidaan kuitenkin tarkastella hypoteettisesti. Esimerkiksi jätteenkäsittelyn vastuunjaon osuudet tarkoittavat, että jos kaikki helsinkiläiset muuttaisivat elintapojaan kuten kyselyyn vastanneet ekotukihenkilöt, jätteenkäsittelyn päästövähennystavoitteista peräti 82 prosenttia toteutuisi helsinkiläisten omaehtoisesti tekemien valintojen seurauksena. Vain 18 prosenttia jätteenkäsittelyn päästövähennystavoiteesta jäisi toteutumatta “itsestään”, jääden päättäjien murheeksi. Edelleen, kaupunki saavuttaisi yli puolet sähkönkulutuksen ja liikenteen vähennystavoitteista pelkästään kaupunkilaisten käyttäytymisen muuttumisen vaikutuksesta.
Kokonaisuutta tarkastellen kyselyn tuloksista voisi päätellä, että Helsingin päättäjien kannattaisi keskittyä vähentämään lämmityksen päästöjä selvästi tarmokkaammin kuin kulutussähkön, liikenteen tai jätteidenkäsittelyn päästöjä. Tätä voi selittää se, että kotien lämmityksessä on tietty alaraja, eikä yksilönvalinnoilla ole suurta merkitystä siihen minkälaista polttoainetta lämmityskattiloiden uumeniin syydetään. Niinpä vastuu polttoaineen päästökertoimen pienentämisestä jää poliitikoille.
Lämmityksen osalta johtopäätöksessä ei ole sinällään mitään uutta, mutta koe osoittaa, että menetelmä voi tarjota arvokasta tietoa, jos sitä kehitetään todellisten tarpeiden mukaan. Ensin menetelmä voi auttaa tunnistamaan otollisia vähäpäästöisyysneuvonnan kohteita. Erityisen hyödylliseksi menetelmä voi kuitenkin osoittautua, jos sen avulla onnistutaan laskemaan aiempaa tarkemmin erilaisten ympäristöinvestointien kannattavuutta.
Menetelmä on kuvattu tarkemmin ja aineisto on ladattavissa täällä. Kokeilu toteutettiin osana Ympäristöministeriön rahoittamaa Kuntien ilmastoratkaisut -hanketta. Kokeilun tulokia esitellään hankkeen loppujuhlassa 21.1.2021.
Teksti:
Raimo Muurinen
Puh. 044 5777 574